Uusi osoite:

http://larikontarha.blogspot.com/

tervetuloa!

Kaverini kasvattaa syyrialaisia, joten pari vuotta sitten päätettiin ottaa häneltä yksi poikanen, kun oli juuri syntynyt poikue. Haluttiin poika ja meille sitten tuli tuo Edy herra. Kaunis pitkä turkki kasvoi pojalle ja Edy oli muutenkin aikamoinen diiva. Pienestä asti oli todella kiltti lemmikki eikä ikinä yhtään aggressiivinen. Oikea syöppö ja aina oli melko runsaskokoinen. Tykkäsi hurjasti juoksupyörästä ja pienenä oli kova poika kuntoilemaan dunan katossa roikkuen.

Edy siis vietiin lääkäriin samalla reissulla, kun Turbo ihan siksi, että oli tullut niin raihnaiseksi. Oli jo pidemmän aikaa juonut todella paljon ja alkanut laihtua, vaikka söikin ihan normaalisti. Puruista löytyi myös jotain punaista, joka mahdollisesti oli virtsan mukana tullutta verta. Karva oli harventunut myös huomattavasti. Edyllä oli myös suvussa sydänvikaa ja lääkäri oli myös kuulevinaan hieman epätasaisuutta sydänäänissä. Päästettiin pieni siis ansaitsemaansa lepoon.

Lepää rauhassa Edy  <3     

• LepusTimidus "Edy"
• syntynyt 4.2.2010
• kuollut 10.1.2012
• väri kyyhkynharmaa 

Turbo oli yksi meidän prätkähiiristä. Haluttiin kolmen hiiren lauma ja käytiin ne noin vuosi sitten hakemassa eläinkaupasta. Turbo oli heti ehdoton mukaantulija, sillä oli niin kauniin värinen. Turbo ja Moto olivat samasta poikueesta ja Vinski tuli sitten toisesta poikueesta. Nyt jäi sitten Moto-sisko kahden Vinskin kanssa ja varmasti alkuun kaipaavat menetettyä laumanjäsentä. Turbo olikin virallisesti minun oma hiiri, sillä sain sen nanilta ystävänpäivälahjaksi.

Turbon kaatoi siis kasvain. Tai luultavimmin se kasvain oli. Sitä vielä tutkittiin lääkärissä ja jotain märkivää tuli patista ulos, mutta enimmäkseen verta, joten selkoa eivät kunnolla saaneet, mikä tuo suuri patti loppujen lopuksi oli. Eivätkä sitten ruvenneet pientä enää kiusaamaan enempää vaan laittoivat ikiuneen.

Lepää rauhassa pieni <3

WTF?! Oli ensimmäinen reaktioni, kun olin jakamassa eläimille iltaruokaa ja okahiirten kopista alkoi mönkiä poikasia. Ensin yksi ja perässä toinen pieni rääpäle. Pikkuinen shokki iski päälle siinä vaiheessa. Ei tiennyt, mitä tehdä ensimmäisenä. Ajatukset vilisi mielessä, että miten tämä on mahdollista. Pienen panikoinnin jälkeen sitten avattiin internetin ihmeellinen maailma ja sieltä sitten selvisi, että okahiiret ovat tiineenä 36-42 päivää ja eilen tuli tasan 36 päivää siitä, kun okat meille tulivat eli Sahara neiti oli sitten raskaana meille tullessa. Ensimmäisenä kun käväisi mielessä, että onko meille sittenkin myyty uros ja naaras, mutta kyllä se eläinkaupan myyjä asiansa osaa. Kasvattaja on tässä nyt mokannut ja pahasti. Okat tulivat siis kauppaan samassa boksissa kahden uroksen kanssa. Urokset jäivät kauppaan ja naaraat tulivat meille. Kasvattaja ei ollut ottanut huomioon, että Sahara oli jo sukukypsä.

Ensimmäinen paniikkireaktio oli ottaa Saphira pois häkistä, sillä ajateltiin sen olevan agressiivinen. Sitten luettiin enemmän netistä ja selvisikin, että koko naaraslauma auttaa poikasten hoidossa eli oli aika siirtää Saphira takaisin, mutta neiti oli eri mieltä ja lähti pienelle karkureissulle sukeltaen sohvan alle. Sitä metsästettiin sitten about 1,5 tuntia herkuilla, mutta viimein se katosi sohvan sisään. Tässä vaiheessa kello lähenteli kolmea yöllä ja epätoivo oli jo suuri. Oltiin jo alkamassa purkaa koko sohvaa palasiksi, kun huomasin pienen "taskun", jonka puput ovat sohvaan järsineet ja sieltähän neiti löytyi nukkumasta ja viimein se saatiin takaisin häkkiin. Nyt on sitten nelikko onnellisesti yhdessä ja saatiin eräältä kasvattajalta hieman neuvoja noiden kanssa. Nyt sitten muutama viikko aikaa hengähtää ja selvittää poikasten sukupuoli ja se sitten määrää, että tuleeko meille yksi iso lauma vai pari pientä laumaa. Pidetään siis poikaset itsellä luultavasti, sillä ovat tuollaisia sisäsiittoisia vahinkolapsia, joten halutaan välttää etteivät vahingossakaan mene jalostuskäyttöön.

Tänään käytiin sitten myös eläinlääkärissä ja sinne jäi Turbo ja Edy. Tänään tulee siis kaikkiaan kolme postausta, sillä haluan tehdä jokaiselle menehtyneelle eläimelle oman postauksen muistoa kunnioittaen. Viime päivinä tullut todistettua, että kun joku lähtee niin toinen syntyy.. Meiltä lähti kaksi ihanaa lemmikkiä ja kaksi pientä rääpälettä syntyi tilalle....

Eilen huomattiin Turbolla suuri kasvain vatsassa/peräpäässä. On tullut kyllä valtavalla vauhdilla, sillä viikko sitten häkkejä siivotessa ei sillä ollut vielä mitään, kun pidettiin sitä käsissä ja juoksutettiin aitauksessa. Ei onneksi kuitenkaan näytä kipeää tekevän. Hieman vaikeasti vaan kävelee, kun on niin raskas peppu. Huomiseksi sitten saatiin aika eläinlääkärille, että päästetään pikkuinen lepoon. Niin prätkähiiriä jää enää kaksi jäljelle.

Samalla viedään myös Edy näytille, jos lääkäri osaisi sanoa, että onko Edynkin aika jo siirtyä ajasta ikuisuuteen vai riittääkö pelkkä vitamiiniannos antamaan pojalle vielä potkua. Edy on laihtunut kovasti ja juo paljon. Siivotessa löytyi myös jotakin punertavaa puruista eli mahdollisesti sitten virtsan mukana tullut verta. Kuitenkin melko pirteältä vaikuttaa, joten annetaan sitten ammattilaisen arvioida tilanne.

Puput saivat viimein tänään kerrostalonsa ja koko ilta on selvitelty, kumpi määrää kaapin paikan. Nyt ovat alkaneet hieman rauhoittua. Ilmeisesti Aada sai viimein tahtonsa läpi. Ihanan iso tuo häkki kyllä on ja nyt sitten Aamu saa Aatun vanhan häkin käyttöönsä, kun kotiutuu.